Tokokoe, avoin luokka, 2.2.2013

Kolme viikkoa sitten korkattu tokokisaura jatkui tänään avoimen luokan kokeella. Tuomarina oli Erkki Shemeikka. Viimeksi alokasluokan kokeessa oli Mauri Pehkonen - unohtui mainita. Avoimessa oli koirakoita paikalla 13, meidän kokonaispisteet 162, I-tulos ja luokkasijoitus 5.

Paikallaan makuu: 7

Ihan kauheaa. Aloitus oli levoton ja huono. Vessakopissa piilossa kököttäessä mietin, että onkohan pahempi se että piippausta kuuluu vai ne hiljaiset hetket. Kolme minuuttia on iäisyys. Tuomari kommentoi, että taisit itsekin kuulla mitä täällä tapahtui. Juu, kuulin. Lisäksi oli haistellut.

Seuraaminen: 9

Parempi aloitus kuin viime kisassa, meidän normitasoinen tämän hetken koeseuruusuoritus. Vähän reilut pisteet minusta. Epätasainen, välillä painoi välillä loittoni, kontakti putosi käännöksissä. Seuraamista ei olla paljoa harjoiteltu viime aikoina ja se kyllä näkyy laadun huonontumisena.

Liikkeestä maahan: 10

Haisteli ja vähän hidas maahanmeno, varma tutunoloinen suoritus.

Luoksetulo: 5

Tätä oltiin kiireellä jankattu pari viikkoa - kokeeseen ilmoittauduttaessa ei osattu vielä ollenkaan. Viimeistelytreeneissä Karu jo pysähtyi kohtalaisen nätisti pelkällä käsimerkillä, mutta tiesin, että kokeessa ei tule toimimaan. Yllättävän hyvin jarrutti, mutta meni kuitenkin epävarmaksi ja loikki häntä heiluen perille asti eli läpijuoksusta 5 pistettä.

Liikkeestä seiso: 8,5

Jäävät on meillä aina olleet ihanan varmat ja tasaiset. Tässä taisi olla vikana vain pieni teputus käskyn jälkeen.

Nouto: 8

Noutoakin kokonaisena liikkeenä on harjoiteltu aika vähän. Etukäteen epäiin, että loppuasennon kanssa voi tulla ongelmia. Meni just niinkuin arvelinkin, muuten varsin mallikas (ja meni kapulallekin siististi kuono edellä!), mutta lopussa tökkäsi minua mahaan kapulalla ja istui kauas. Tuomarikin mainitsi nämä pistevähennyksen syinä.

Kaukokäskyt: 10

Jätin koiran tosin vinoon, mutta siitä ei rokotettu. Hirrrmu pitkät vaihtovälit. Varmat ja normihitaat vaihdot.

Hyppy: 8

Tätäkin hinkattiin (luoksetulon pysäytyksen kanssa) pari viikkoa tiiviisti ennen koetta. Idea meni perille ja ylimääräisiä kiekuroita ei onneksi tullut. Arvostelussa tuomari mainitsi jotain esteen takana olosta, olisiko ollut liian kaukana tai vinossa tai jotain? Takaisinhypyn jälkeen luoksetulossa tökkäsi minua kuonolla.

Kokonaisvaikutus: 9

Tuomari kehui rauhallisuutta ja että ei ollut turhia kiemuroita.

Ennen koetta jännitin paikkamakuuta ihan yhtä paljon kuin ekaan kokeeseenkin mennessä. Kun se oli ohi, hävetti ja harmitti mutta ei enää juurikaan jännittänyt. Kehäänmenovalmistelut tein samoin kuin viimeksi ja aloitus oli nyt parempi.

Parasta kokeessa oli, että minulla oli ihan mukavaa kehässä. Viime kerrasta viisastuneena laitoin koiran suoraan maahan liikkeiden välissä, ja homma pysyi hyvin hanskassa ilman mitään ylimääräistä häsellystä. Karu murukuonolo tuli mielellään mukana aina seuraavan liikkeen aloitukseen ja oli hyvin keskittynyt, ei tainnut juuri vinkua aloituksissakaan nyt.

Ennen omaa vuoroa ajattelin pisteitä, mutta kehässä en taas yhtään tiennyt mikä on tilanne, vaikka tuomarin kommentteja kuuntelin ja jotain jopa muistinkin suorituksen jälkeen. Kehästä poistuessa olin ihan hurjan iloinen. Karu teki kaiken minkä osasi 100% ja toimi hyvin lunkisti. Mainio otus <3.

Pihalla hehkutellessa tuli vielä jymy-yllätys: vaikka korkean kertoimen paikkamakuu ja luoksetulo menivät mönkään, pisteet riittivät ykköstulokseen! Ei ollut ihan etukäteen suunnitelmissa, että kahdella kokeella saadaan kilpailulupa voittajaluokkaan :).

Seuraavaksi pidetään piiiitkä tauko koehommista, reenaillaan paikkamakuita ja piippakuonon hermojen hallintaa, käydään ehkä mölleissä ja mätsäreissä ja ihmisten ilmoilla oppimassa olemaan koiriksi, ja humputellaan kaikkea ei-niin-vakavaa ja enemmän mukavaa - esimerkiksi jatketaan operaatio suppilovahveroa.

Sitä ennen kuitenkin mietitään, että millainen pitää kakun oikein olla, jotta se olisi riittävän hyvä sellaiselle reenikamuryhmälle kuin meille on suotu?